Jyväskylän Bridgekerho ry 50 VUOTTA 14.9.2000 Kirjoittanut Erkki Juuri-Oja
ESIPUHE
Tuskinpa insinööri Raimo Öberg vuonna 1950 Jyväskylän Bridge-Kerhon toimintaa käynnistyessään rohkeni edes kuvitella että 50 vuotta myöhemmin hänen lempilapsensa olisi yksi Suomen menestyksekkäimmistä bridgekerhoista.
Tätä kirjoittaessani kesällä 2000 (MP- ja arvolistat 1.7.2000) on Suomen Bridgeliitolla kuusi Life Masteria eli 1000 mestaripisteen rajan rikkonutta pelaajaa. Heistä kolme on Jyväskylästä. Listaa johtaa Jyväskylän Lasse Utter 1360,15 pisteellään Suomen kautta aikojen menestyksekkäimpänä pelaajana. Osmo Kiemalla on mestaripisteitä 1061,88 ja Mika Salomaalla 1041,88. Arvopistelistan kärki (1.7.2000) on myös komeaa luettavaa: viiden parhaan joukossa on neljä Jyväskylän pelaajaa. Kärjessä tälläkin listalla on 1) Lasse Utter 189, 2) Pekka Vihtilä 166, 3) Mika Salomaa 150, (4) Kauko Koistinen 136), 5) Osmo Kiema 135.
SM-kilpailuissa on mitaleja Jyväskylään satanut roppakaupalla. Jyväskylän pelaajat ovat vuosikausia olleet Suomen maajoukkueiden vakiokalustoa. Jyväskylän pelaajat ovat kiertäneet ja pärjänneet myös maailmalla sekä arvokilpailuissa että "bridgeturismiksi" kutsuttavissa kilpailuissa. Menestyjistä ja menestyksen salaisuudesta lisää tuonnempana.
Minulle on suotu kunnia kirjoittaa tämän upean kerhon 50-vuotishistoriikki. Koska olen kirjoittanut myös 25-vuotishistoriikin vuonna 1975 olen kysynyt itseltäni luvan lainata siinä olevat vanhimmat tiedot tähän historiikkiin lähes sellaisinaan hivenen lyhennettyinä. Lisäksi olen ottanut 25-vuotishistoriikista kerholle muutaman lisäkopion arkistojen täytteeksi.
Muut tiedot perustuvat kerhon vuosikokousten ja hallitusten pöytäkirjoihin, kerättyyn muistitietoon sekä Kari Koistisen toimittamaan erinomaiseen Suomen Bridgeliitto r.y:n 60-vuotishistoriaan 1936-1996. Kerhon arkisto on Tukkuporras Oy:n tiloissa Jorma Luoma-ahon hallussa.
Lisään tähän vielä, että Suomen Bridgeliitto on vuodesta 1994 lähtien ollut Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) jäsen ja bridge vuodesta 1995 lähtien ehdokaslaji olympialaisiin. Näillä eväillä on Jyväskylän bridgekerhonkin ollut hyvä lähteä uudelle vuosituhannelle.
PERUSTAMINEN:
Jyväskylän Bridge-Kerho perustettiin 14.9.1950. Perustava kokous pidettiin Oy Wilh Schauman Ab:n kerhohuoneistossa Heikinkatu 4B. Läsnä oli 24 henkeä. Perustavan kokouksen avasi isännöitsijä Andreas Diesen. Hän toimi myös kokouksen puheenjohtajana. Kokouksen sihteeriksi valittiin Vappu Järvinen ja pöytäkirjan tarkastajiksi Kaija Koponen sekä Jussi Hoffström. Toimikuntaan "asioita kehittelemään, siksi kunnes seuralle on valittu johtokunta ja saatu säännöt" valittiin Saara Frey, Allan Litma, Börje Winter, Viljo Heikkinen ja Vappu Järvinen. Perustamisasiakirjan ovat allekirjoittaneet isännöitsijä Andreas Diesen, dipl.ins. Vappu Järvinen ja insinööri Allan Litma.
Bridgeharrastus oli virinnyt Jyväskylässä jo hieman aiemmin. Pelattiin kotibridgeä. Kun alkoi näyttää siltä, että harrastajia on riittävästi kerhon perustamiseksi, päätettiin panna toimeksi. Kerhon voidaan katsoa syntyneen insinööri Raimo Öbergin aloitteesta. Muut kantavat voimat olivat Vappu Järvinen, Allan Litma, Paul Holmqvist, Andreas Diesen, Tauno Lahti ja Lennart Kihlström.
Kerhon ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Allan Litma. Varapuheenjohtajana oli Börje Winter, sihteerinä Veli Määttänen, rahastonhoitajana Vappu Järvinen sekä muina jäseninä Raimo Öberg ja E. Vainio, varalla Saara Frey ja Viljo Heikkinen.
SUOMEN BRIDGELIITTOON
Johtokunta laati kerholle säännöt ja lähetti ne Suomen Bridgeliittoon Helsinkiin. Sääntöjen mukaan on Jyväskylän Bridge-Kerhon tarkoituksena edistää bridgeharrastusta Jyväskylässä ja sen lähiympäristössä, järjestää pelitilaisuuksia ja kilpailuja sekä hankkia alaa koskevaa kirjallisuutta ja antaa jäsenilleen teoreettista opetusta.
Jo ennen kuin kerho hyväksyttiin liittoon kuuluvaksi sai kerho toimintaohjelman, jossa jo kilvoiteltiin Suomen mestaruudesta. Välierissä Vaasassa olivat vaasalaiset ylivoimaisia ja saivat oman parinsa loppukilpailuun.
ENSIMMÄINEN TOIMINTAVUOSI
Kun Jyväskylän Bridge-Kerho perustettiin, ei monikaan ennestään osannut pelata bridgeä. Kerhon toiminta käynnistyi kurssien pidolla. Opettajana oli ekonomi P.Linkola Helsingistä.
Ensimmäisen toimintavuoden aikana pelattiin varsinaisia palkintoparikilpailuja kolme - osanottajia oli 74. Joukkuekilpailuja oli yksi - mukana 7 joukkuetta eli 28 pelaajaa.
Harjoitusiltoja oli 18. Näihin kertyi 394 pelikertaa. Innostus harrastukseen oli kova, sillä kerhon jäsenmäärä oli ensimmäisen kertomusvuoden päättyessä 43.
Kevään viimeinen peli-ilta oli kesäkuun alussa ja pelit käynnistyivät kolmen kuukauden tauon jälkeen uudelleen syyskuun alussa. Pelipäivä oli tiistai ja kisat alkoivat kello 18:30 Mäki-Matin kabinetissa.
ENSIMMÄISET PELI-ILLAT
Ensimmäinen JBK:n arkistoissa säilynyt kilpailupöytäkirja on peli-illasta 3.10.1950. Mukana oli kahdeksan paria ja pelattavana 14 jakoa. Tulokset olivat seuraavat: 1) Salisma - Lahti 54 2) Öberg - Holmqvist 53 3) Määttänen - Rönkkö 46 4) Litma - Järvinen 44 5) Björner - Winter 38 6) Lindroos - Lindroos 37 7) Kovala - Koponen 33 8) Visapää - Rönnholm 31
Syyskauden 1950 prosenttikilpailun (6 peli-iltaa) tulokset olivat seuraavat: 1) Öberg 246,1 2) Lahti 237,8 3) Löfgren 235,2 4) Holmqvist, 5) Litma, 6) Järvinen, 7) Määttänen, 8) Salisma, 9) Heikkinen, 10) Valtonen, 11) Hilska 12) Koponen, 13)Rönkkö, 14) Kovala, 15) Kiilunen.
JBK REKISTERÖINTI
Täyttä varmuutta siitä hoidettiinko Jyväskylän Bridge-Kerhon kirjaaminen yhdistysrekisteriin perustamisvaiheessa, vai jäikö se jostain syystä tekemättä, ei ole. Mitään dokumenttia tästä ei ole löydetty eikä yhdistysrekisterissä ole asiasta merkintää. Asiaa on puitu ainakin jo vuonna 1979 JBK:n hallituksen kokouksessa, jolloin rekisteröinti todettiin tarpeettomaksi. Aluksi on kerhon toimikausi kestänyt syyskuusta syyskuuhun. Vuonna 1984 muutettiin toimikaudeksi ja tilikaudeksi kalenterivuosi. Todennäköisesti kerho on toiminut rekisteröimättömänä yhdistyksenä aina vuoteen 1987 saakka, jolloin Erkki Juuri-Oja ja Jouko Leander laativat kerholle uudet säännöt ja nimi nykyaikaistettiin muotoon Jyväskylän bridgekerho r.y.
Säännöt on hyväksytty 2.3.1987.
JÄSENET
Jyväskylän bridgekerhon jäsenet ovat olleet harrastukselleen uskollisia. Siitä pelaajajoukosta, joka 50 vuotta sitten perusti kerhon, ei ketään enää ole mukana, mutta vielä vuonna 1975 kun kerho täytti 25 vuotta olivat mukana Tauno Lahti, Eino Hilska, Hans Julin, Ville Welin, Tauno Rönkkö, Eeva Kiilunen ja Marjatta Parkkinen. Perustavassa kokouksessa on ollut mukana myös Erik Björk, mutta hänen aktiivipelaamisensa alkoi myöhemmin.
Vanhimmat "konkarit" ovat kerhon nyt täyttäessä 50 vuotta Erik ja Thea Björk sekä Jorma Luoma-aho.
Johtokunta (myöhemmin hallitus) ja sen jäsenet ovat kantaneet aina päävastuun kerhon toiminnan pyörittämisestä ja kulloisenkin puheenjohtajan ja sihteerin käden jälki todella näkyy kerhon työssä.
Eniten on linjaerimielisyyttä ollut vuosien saatossa kerhon vaatimattomien rahavarojen käytöstä: toinen linja on ollut sitä mieltä, että pitäisi kerätä pääomaa ja omaisuutta, jotta kerhoa olisi helpompi pyörittää ja mahdollisesti joskus saataisiin oma bridgekirjasto, oma pelibussi tai vaikkapa oma pelitila. Toinen linja on kannattanut rahojen käyttämistä heti kulloisenkin jäsenkunnan parhaaksi. Viimeksimainittu linja on toistaiseksi voittanut.
Kaikkia remmissä mukana olleita on tässä mahdotonta ryhtyä luettelemaan. Tuonnempana on kuitenkin lista puheenjohtajista ja sihteereistä.
Tunnusomaista on, että kukaan ei ole ehtinyt tehtävissään ukkoontua eikä akkaantua, tehtäviä on vaihdettu tiuhaan. Pitkäaikaisin puheenjohtaja on ollut Pirjo Juuri-Oja - viisi kautta ja pitkäaikaisin sihteeri Paul Holmqvist - kahdeksan kautta.
Luetteloa kerhomestareista, pelinjohtajista, rahastonhoitajista, varapuheenjohtajista ja lehtimiehistä niin kuin heitä aikoinaan kutsuttiin, ei ole laadittu. Pitkäaikaisin rahastonhoitaja on ollut Eeva Kiilunen - kymmenen kautta. Pitkäaikaisimmat "lehtimiehet" eli Keskisuomalaiseen bridge-palstaa kirjoittaneet ovat olleet Tauno Lahti, Jorma Nykänen, Veikko Karvinen, Erkki Juuri-Oja ja Erkki Nuortti.
Kun vielä muistetaan joukko, joka teki kankaasta brikat korteille ja puurtajat, jotka ovat tehneet aikojen saatossa useaan kertaan muuttuneet pöytäkortit, voidaan ansioituneeksi kirjata koko jäsenkunta.
Ensimmäisenä vuonna jäseniä oli 43, neljännesvuosisataa vietettäessä 42 ja nyt puolivuosisataisjuhlavuonna 58. Suurimmillaan on peli-illoissa ollut 11-12 pöytää, huonoimmillaan 3-4 pöytää. Tällä hetkellä pelaa 6-8 pöytää.
Alkuvuosilta löytyy maininta, jonka mukaan kerho paisui kuin pullataikina kun kursseja pidettiin ahkerasti. Pelit jaettiin A- ja B-ryhmään ja kun pelitila kävi ahtaaksi lopetettiin kurssitoiminta muutamaksi vuodeksi.
Vuonna 1998 toteutettiin kerhon hallituksessa sukupolvenvaihdos. Vuosikokous valitsi uuteen hallitukseen vain "junioreja" ja vanhat parrat väistyivät sivuun. Kerho saikin tästä hyvin uutta potkua.
Jäsenistömme joukossa oman lukunsa ansaitsee Lasse Utter, Suomen tämän hetken kärkipelaaja ja listaykkönen. Hän aloitti bridgeuransa 1974 kurssilla, jonka pitivät Kari Koistinen ja Erkki Juuri-Oja.
Lasse oli tämän jälkeen intoa täynnä ja kirjoitti 27.9.1975 Suomen Bridgeliittolle seuraavan kirjeen:
"Ilmoittautuisin nuorten valmennusryhmään. Nimeni on LASSE UTTER, os. Kiljanderink. 8, 40600 JKL 60 (Jyväskylä). Synt. 20.1.1951. Olen pelannut vasta 1 vuoden, saavutuksia ei vielä ole, mutta innostus on kova. Pelaan nyt Kuopion kerhoillassa, koska opiskelen Kuopion Tekn. Oppilaitoksessa ensimmäistä vuotta. Jos ryhmään suoritetaan karsintaa, minusta voi kysellä joko Jyväskylän Bridgekerhon johtokunnalta tai Kuopion kerhon Hanskilta. Kunnioittaen. Lasse Utter".
KUNNIAJÄSENET
Kerhon kunniajäseniksi kutsuttiin (samassa kokouksessa, jossa Jyväskylän Bridge-kerhon toiminta päättyi ja Jyväskylän bridgekerho r.y:n toiminta alkoi 2.3.1987) Thea Björk, Kauko Lehtolainen ja Jorma Luoma-aho.
EDUSTUS SBL:n HALLITUKSESSA
Jyväskylä on ollut edustettuna vuosikaudet Suomen Bridgeliiton hallituksessa seuraavasti:
1979-1982 Erkki Juuri-Oja 1993-1996 Pirjo Juuri-Oja 1997- Lasse Utter
KESKI-SUOMESTA ITÄPIIRIIN
Jyväskylän bridgekerho kuului alun alkaen Keski-Suomen piiriin. Vuonna 1978 Keski-Suomen piiri lakkautettiin ja Jyväskylä liitettiin uuteen Itäpiiriin. Tähän kuuluvat tänään Jyväskylän lisäksi Pieksämäki, Joensuu, Kuopio (2 kerhoa), Suonenjoki, Outokumpu ja Nurmes. Itäpiirin piirivalvojana on vuodesta 1979 lähtien yhtäjaksoisesti toiminut Lasse Utter.
PELIPAIKAT
Jyväskylän bridgekerhon ensimmäisenä pelipaikkana oli Mäki-Matin ravintolan kabinetti. Kerhoon suhtauduttiin ystävällisesti - kehittipä paikallinen baarimestari kerholaisille oman paukunkin, Bridge-coktailin, jossa oli muistitiedon mukaan tikkuviinaa ja Vinettoa. Mietona coktailia silti pidettiin...
Milloin mistäkin syystä on pelipaikkaa jouduttu vaihtamaan. Mäki-Matin lisäksi on pelattu ainakin seuraavissa paikoissa: Kauppaseura, Teatteriravintola, Maakunta, Itä-Suomen osakunta ja pisimpään Jyväshovissa, missä legendaarinen Peilisali oli todellinen bridgeväen mekka. Jyväshovista siirryttiin ensin Jyväskylän Klubille ja Energialaitokselle ja sen jälkeen Teatteriravintolaan, jossa tilat muuttuivat 1998 maksullisiksi ja kun hyvästä Ainola-kabinetista tehtiin kuntosali, jouduimme muuttamaan B-saliin 1999. Se on osoittautunut vallan erinomaiseksi pelipaikaksi, tosin maksulliseksi.
Pitkäaikaisen pelipaikan Maakunnan vikoja olivat ahtaus, huono ilmanvaihto ja huono valaistus. Kauppaseurasta potkittiin porukka ulos. Itä-Suomen osakunta oli pelipaikkana vain muutaman illan, mutta siellä hankaluutena oli tarjoilun puute. Niinpä kesken peli-iltojen pidettiin puolen tunnin tauko, jotta kansa pääsi Ilokiveen virvokkeille. Tauot venyivät kuitenkin ylettömän pitkiksi - kansa ei kertomansa mukaan tahtonut ehtiä maksaa laskujaan ajoissa...
Juopuneita ei JBK:n peli-illoissa ole liiemmin ollut, mutta hauskaa on toki pidetty. Erityisesti muistuvat mieleen legendaariset Rehtori ja Tohtori, joista Rehtori aina peli-illan alkaessa Jyväshovin Peilisalissa lausahti alkajaisiksi : "neiti, saanko 20 Bacardia ja Colaa" ja tissutteli ne puoleen iltaan mennessä sujuvasti. Eihän se isossa miehessä miltään tuntunut... Tohtori yritti sinnitellä mukana tahdissa, mutta ei pärjännyt.
1970-luvulla aiheutti kerhossa eripuraa tupakanpoltto. Varsinkin Maakunnan pelitilat muistuttivat savustusuunia ja niinpä vuonna 1975 ensin hallitus ja sitten peräti ylimääräinen vuosikokous kielsivät tupakanpolton. Ratkaisevasti vaikutti päätökseen Tauno Rönkön sovitteluesitys: Polttakoot ne, joiden on pakko, mutta ajatelkoot muitakin. Ei jätetä tupakkeja käryämään kuppeihin toisten nenän eteen eikä tuprutella savua toisten silmille.
Legendaarisin juttu on kuitenkin peräisin yhdeltä Eskilstunan-matkalta. Oltiin jo takaisin tulossa ja muutaman päivän ahkerasti tissuteltuaan pääsi Jaska Suomen tulliin. Muun porukan oli vihreä linja jo läpäissyt, mutta yksi puuttui ja se oli Jaska. Vilkaisu taakse osoitti, että siellä Jaska ja tullimies yhdessä penkovat huolestuneina Jaskan laukkuja. Veikkailtiin, että monestakohan ylimääräisestä litrasta Jaska kärähtää, mutta syy huolestuneeseen penkomiseen selvisi hetken kuluttua. Tullimies kun ei löytänyt laukuista viinan tippaa ja Jaska oli sitä mieltä, että kyllä siellä pitää olla ja oli janoissaan ja huolissaan tullimiestäkin innokkaampana laukkua penkomassa.
TULVA
Yksi Jyväskylän Bridgekerhon historiallisista tapahtumista oli kerhon pelikorttien kastuminen pelikauden 1974-1975 aikana. Korttiarkkua säilytettiin Jyväshovin varastossa. Varaston yläpuolella on Jyväshovin uima-allas, joka eräänä yönä tyhjeni varastoon. Samalla kastuivat kerhon kaikki kortit - runsaat 100 pakkaa tuhoutui. Onni onnettomuudessa oli se, että Jyväshovilla oli vakuutus vesivahinkojen varalle. Kerho sai vakuutusyhtiöltä anomansa korvauksen, hankki uudet kortit pilkkahintaan Marlborolta ja sai näin hieman korvausta kankaisten brikkojen pesemisestäkin.
JUHLAT
Toimivuosiaan on Jyväskylän Bridgekerho juhlinut täyttäessään 10, 15 ja 25 vuotta. Kymmenvuotisjuhlat olivat 1960 Jyväshovissa, 15-vuotisjuhlat Maakunnassa, 25-vuotisjuhlat Jyväshovissa. Maakunnasta on peräisin kronikka silloisista kerholaisista:
"Korttia ne paiskii Jorkki ja Pekka aivan eri tahdissa. Kalajan kun veto on hidas ja harras niin Jorkki jo hosuu slammissa".
Erkki Juuri-Oja kuvasi aikanaan näitä juhlia kahdeksan millin kaitafilmille ja on nyt siirtänyt kaiken materiaalin videolle (VHS). Kuvanauha lahjoitetaan kerholle 50-vuotisjuhlassa.
KAUSIKILPAILUT JA PALKINNOT
Kerholaisten tavoitelluin päämäärä on tietysti ollut kautta aikojen kausikilpailun voitto. En luettele tässä voittajia, jätän sen seuraavan historiankirjoittajan tehtäväksi. Vuodesta 1961 vuoteen 1974 ovat tulokset 25-vuotishistoriikissa ja muiden tulosten tonkiminen olisi ylivoimainen tehtävä.
Kerhossa on myös kilpailtu naisten maljasta ja juniorilautasesta sekä bridgetaulusta.
Nykyisin ei kiertopalkintoja ole. Palkinnot ovat rahapalkintoja. Tämä on sääli, sillä etenkin kerhoiltojen voitoista saadut hopeiset pikkulusikat, joita jaettiin sekä kaupungin kerhossa että Rautpohjassa ovat nykyisin saajiensa arvoesineitä.
MENESTYKSEN MAKUUN... SM-KILPAILUISSA
Jyväskylän bridgekerho on alusta asti osallistunut taisteluun Suomen mestaruuksista. Yksi pieni menestys oli tullut kun Jaakko Näremäki ja Jorma Sipilä saavuttivat vuonna 1972 toisen sijan ensimmäisen kerran kautta aikojen järjestetyissä B-parimestaruuskisoissa, joihin pääsivät vain alle 5 MP:n omistajat.
Suomessa pelattiin Jyväskylän bridgekerhon aloitteesta yhden ainoan kerran vasta-alkajien eli kurssilaisten mestaruuskilpailu vuonna 1980. Kilpailussa Jyväskylässä oli mukana 10 pöytää ja sen voitti jyväskyläläispari Anne Vihtilä - Pekka Vihtilä.
Vielä vuonna 1975 kirjoitin historiaan, että kerhon pelillinen menestys on ollut suhteellisen heikko ja katkennut joukkuekilpailussa yleensä jo välieriin. SM-parikilpailussa oli ensimmäisten 25 vuoden aikana paras sijoitus Kari Peitsenheimon ja Tauno Alamaulan viides sija.
Seuraava satavuotisneljännes onkin sitten Jyväskylän bridgekerhon suurta juhlaa.
Vuonna 1975 saatiin pää auki Suomen mestaruuksille. Jyväskylän naispari Thea Björk - Pirjo Juuri-Oja voitti naisten SM:n. Mukana oli 28 paria. Pirjo ja Thea voittivat seuraavaksi tullutta paria 20 pistettä ja saivat 4 MP.
Kohta perään saatiin juhlavuoden kunniaksi Jyväskylän seudulle toinenkin SM. Lievestuoreen nuoret Kalervo ja Kauko Koistinen voittivat Suomen B-mestaruuden ja saivat 3 MP.
Nuorissa sai Osmo Kiema pronssia 1980.
Avoimessa parikilpailussa tärppäsi ensimmäistä kertaa vuonna 1983, jolloin Lasse Utter yhdessä Antti Elsisen kanssa voitti hopeaa. Vaikka Antti Elsinen muutaman vuoden edustikin Jyväskylää, jätän seuraavasta mitaliluettelosta hänet pois, koska en tiedä minä vuosina hän edusti Jyväskylää. Samoin jätän pois Koistisen koko perheen: Armi ja Kari sekä Kalervo ja Kauko Koistisen tulokset, koska he olivat Lievestuoreen bridgekerhon Centrobridgen jäseniä vaikka voimakkaasti Jyväskylässä vaikuttivatkin. Sama koskee maajoukkue-edustuksia. Myös Jorma Valta ja Matti Niemi ovat tuottaneet historioitsijalle pieniä ongelmia, olen pyrkinyt heitä kuitenkin pitämään jyväskyläläisinä, mutta osa heidän saavutuksistaan saattaa listoilta puuttua, valitan jos näin on. Christer Björkman ja Jari Erkkilä halusivat myös edustaa Jyväskylää ja olivat kerhon jäseniä vaikka asuivatkin muualla. Mukana tässä on eräitä Grippanin tuloksia, mutta Jari Erkkilän olen jättänyt pois. Saavutukset löytyvät SBL:n historiasta.
SM-PARIKILPAILUT:
1986 pronssia Lasse Utter - Pekka Vihtilä. 1987 Kultakantaan päästiin SM-parikilpailussa ensimmäistä kertaa 1987: kultaa Osmo Kiema. 1988 hopeaa Osmo Kiema 1989 hopeaa Osmo Kiema 1990 hopeaa Lasse Utter, pronssia Mika Salomaa - Jorma Valta 1991 hopeaa Lasse Utter, pronssia Jouni Juuri-Oja 1994 kultaa Mika Salomaa - Jorma Valta, hopeaa Osmo Kiema 1995 hopeaa Mika Salomaa - Jorma Valta 1996 hopeaa Lasse Utter - Pekka Vihtilä 1997 kultaa Lasse Utter - Pekka Vihtilä 1998 kultaa Lasse Utter - Pekka Vihtilä 1999 kultaa Mika Salomaa, hopeaa Lasse Utter - Pekka Vihtilä
SM-JOUKKUEKILPAILUT: 1985 SM-joukkuekilpailussa menestys antoi odottaa vuoteen 1985 asti, silloin hopeaa toi Jyväskylään joukkue Antti Elsinen (silloin JBK:n jäsen), Jouni Juuri-Oja, Osmo Kiema, Mika Salomaa, Lasse Utter, Pekka Vihtilä 1986 Sama joukkue oli hopealla myös 1986. Loppu onkin sitten yhtä mitalijuhlaa Jyväskylälle. (Jatkossa edelleen mitalijoukkueista vain jyväskyläläiset pelaajat) 1987 Kultakantaan SM-joukkuekilpailussa päästiin 1987 kultaa Osmo Kiema, hopeaa Jouni Juuri-Oja, Mika Salomaa, Lasse Utter, Pekka Vihtilä 1988 kultaa Osmo Kiema, hopeaa Christer Björkman (edusti Jyväskylää, halusi olla kerhomme jäsen vaikka asuu muualla), Jouni Juuri-Oja, Mika Salomaa, Lasse Utter, Jorma Valta, Pekka Vihtilä 1989 kultaa Osmo Kiema 1990 kultaa Osmo Kiema 1992 kultaa Jouni Juuri-Oja, Osmo Kiema 1993 kultaa Christer Björkman, Mika Salomaa, Jorma Valta, Pekka Vihtilä, hopeaa Henry Laasanen, Lasse Utter, pronssia Jouni Juuri-Oja, Osmo Kiema 1994 kultaa Mika Salomaa, Jorma Valta, Pekka Vihtilä, hopeaa Jouni Juuri- Oja, Lasse Utter 1995 kultaa Mika Salomaa, Jorma Valta, Pekka Vihtilä, hopeaa Jouni Juuri-Oja, Osmo Kiema 1996 kultaa Lasse Utter, hopeaa Mika Salomaa, Jorma Valta, Pekka Vihtilä, pronssia Osmo Kiema 1997 kultaa Jouni Juuri-Oja, Osmo Kiema, Mika Salomaa, hopeaa Lasse Utter, Pekka Vihtilä, pronssia. Jorma Valta, Timo Nakkinen 1998 kultaa Jouni Juuri-Oja, Osmo Kiema, Mika Salomaa, pronssia Lasse Utter, Pekka Vihtilä 1999 kultaa Jouni Juuri-Oja, Mika Salomaa, Osmo Kiema 2000 kultaa Jouni Juuri-Oja, Mika Salomaa, Osmo Kiema, hopeaa Jorma Valta, Pekka Vihtilä, pronssia Lasse Utter
SM-MIXED
Tässä kilpailussa toi ensimmäisen mitalin, hopeaa, Jyväskylään vuonna 1981 hopeaa Pirjo Juuri-Oja 1990 pronssia Pirjo Juuri-Oja - Osmo Kiema 1994 hopeaa Taru Suppula - Jouni Juuri-Oja. 1997 pronssia Pirjo ja Erkki Juuri-Oja
SM-MIXEDJOUKKUE
1979 hopeaa Pirjo ja Erkki Juuri-Oja 1989 pronssia Martta Heino, Jouko Leander, Pirkko Leander, Timo Lehtonen 1993 hopeaa Pirjo Juuri-Oja ja Jorma Valta 1995 kultaa Taru Suppula ja Mika Salomaa pronssia Pirjo, Erkki ja Jouni Juuri-Oja 1996 pronssia Taru Suppula ja Mika Salomaa 1997 kultaa Mika Salomaa 1998 hopeaa Pekka Vihtilä 1999 kultaa Pekka Vihtilä, pronssia Mika Salomaa 2000 kultaa Pekka Vihtilä
SM-NAISET
1975 kultaa Pirjo Juuri-Oja - Thea Björk 1982 hopeaa Pirjo Juuri-Oja 1986 hopeaa Pirjo Juuri-Oja 1987 hopeaa Pirjo Juuri-Oja 1989 pronssia Pirjo Juuri-Oja 1994 pronssia Thea Björk 1997 hopeaa Taru Suppula 1999 kultaa Taru Suppula 2000 hopeaa Pirjo Juuri-Oja
SM-NUORET, PARIKILPAILU 1980 pronssia Osmo Kiema 1984 kultaa Osmo Kiema, pronssia Jussi Kantele - Mika Salomaa 1985 kultaa Jouni Juuri-Oja - Jussi Kantele 1986 kultaa Jussi Kantele 1987 kultaa Jouni Juuri-Oja, hopeaa Mika Salomaa 1988 kultaa Mika Salomaa - Jorma Valta, hopeaa Jouni Juuri-Oja pronssia Jussi Kantele - Christer Björkman 1989 hopeaa Mika Salomaa - Jorma Valta 1990 kultaa Jouni Juuri-Oja 1991 kultaa Jouni Juuri-Oja - Jorma Valta 1992 kultaa Jouni Juuri-Oja - Jorma Valta 1993 kultaa Jouni Juuri-Oja - Jorma Valta, pronssia Timo Koivunen - Timo Nakkinen 1998 pronssia Teemu Salohalme - Jussi Pölkki 1999 pronssia Henri Lehtinen - Jussi Pölkki
SM-NUORET, JOUKKUEKILPAILU 1990 Mika Salomaa Jouni Juuri-Oja Jorma Valta 1991 kultaa Henry Laasanen, hopeaa Jouni Juuri-Oja, Jorma Valta, Christer Björkman, Jussi Kantele, pronssia Kari Manner, Tero Venäläinen, Mika Laitinen, Esa Rask 1992 hopeaa Jouni Juuri-Oja, Jorma Valta, Timo Nakkinen, Tero Venäläinen 1993 kultaa Timo Nakkinen, Jorma Valta, pronssia Pertti Karppinen, Marko Jurvanen, Anssi Bragge, Timo Koivunen. 1994 hopeaa Timo Koivunen, Matti Niemi 1995 kultaa Matti Niemi, pronssia Pertti Karppinen, Marko Jurvanen, Anssi Bragge, Mika Isotalo 1996 kultaa Matti Niemi 1997 kultaa Henri Lehtinen - Tommy Ryytty 1999 hopeaa Henri Lehtinen - Jussi Pölkki
SENIORIEN PARIMESTARUUS (pelattu vuodesta 1986 lähtien)
1998 hopeaa Erkki Juuri-Oja
B-PARIMESTARUUS (pelattu vuodesta 1972 lähtien)
1972 hopeaa Jaakko Näremäki - Jorma Sipilä 1982 hopeaa Jouni Juuri-Oja - Kari Surma-aho 1983 kultaa Jussi Kantele - Pekka Vihtilä 1987 kultaa Timo Lehtonen - Tapio Viren 1993 pronssia Timo Koivunen - Yrjö Tolvanen 1995 pronssia Mika Isotalo - Mika Kananen
SUOMEN CUP VOITOT (pelattu vuodesta 1953 lähtien)
1983 Lasse Utter, Pekka Vihtilä, Osmo Kiema, Antti Elsinen 1988 Lasse Utter, Pekka Vihtilä, Mika Salomaa, Jorma Valta, Jouni Juuri-Oja 1989 Lasse Utter, Pekka Vihtilä, Mika Salomaa, Jorma Valta, Jouni Juuri-Oja Osmo Kiema 1991 Henry Laasanen, Lasse Utter 1992 Henry Laasanen, Lasse Utter 1994 Lasse Utter, Jouni Juuri-Oja, Timo Nakkinen, Matti Niemi 1995 Lasse Utter, Pekka Vihtilä, Timo Nakkinen, Matti Niemi, Mika Salomaa 1996 Jorma Valta 1997 Lasse Utter, Osmo Kiema, Pekka Vihtilä, Mika Salomaa, Timo Nakkinen 1998 Lasse Utter, Osmo Kiema, Pekka Vihtilä, Mika Salomaa
Eurooppa Cup, Rottneros Cup ja Dunhill Cup
Suomen Cup-kilpailun voittajat pääsivät edustamaan Suomea Eurooppa Cup-kilpailuun ja jyväskyläläiset raivasivat tiensä 1984 aina finaaliin saakka (6 joukkuetta), jossa tuli kunniakas viides sija Euroopassa. Joukkue oli 1983 Suomen Cup voittajajoukkue. Eurooppa Cupin loppuessa tuli tilanne Rottneros Cup, jossa Jyväskyläläiset Cup-voittajat ovat pelanneet useita kertoja. Pelipaikka on tässä kisassa Sunne Ruotsissa. Dunhill Cup´in pelipaikka on Bonn Saksassa. Myös täällä ovat Jyväskylän pelaajat monasti päässeet (kisaan pääsee Suomen maajoukkue).
VALIOBAROMETRI VOITOT (vuodesta 1992 lähtien GP-finaali)
1989 Mika Salomaa, Jorma Valta 1990 Osmo Kiema
GP-FINAALI
1994 Mika Salomaa 1995 Jorma Valta - Pekka Vihtilä
GP-SARJA (pelattu vuodesta 1992 lähtien)
1993 1) Henry Laasanen, 2) Pekka Vihtilä, 3 Lasse Utter 1994 1) Jouni Juuri-Oja 1995 1) Lasse Utter, 3) Pekka Vihtilä 1996 1) Osmo Kiema, 2) Lasse Utter 1997 1) Mika Salomaa, 3) Lasse Utter 1998 1) Mika Salomaa 1999 3) Mika Salomaa
SBL:N HENKILÖKOHTAINEN (pelattu vuodesta 1939 lähtien)
Ei voittoja Jyväskylään!!!!
Sivun alkuun
MAAJOUKKUE-EDUSTUKSET
Maajoukkueissa ovat Jyväskylän pelaajat olleet viime vuodet vakiokalustoa. Pään edustuksille sai auki Pirjo Juuri-Oja vuonna 1980 ja tuloksena olikin heti PM-hopeaa Norrköpingissä Ruotsissa pelatuissa kilpailuissa. Pirjon partnerina oli Tuula Honkavuori.
Avoimen luokan edustustehtävät aloitti Lasse Utter Seattlessa Yhdysvalloissa 1984. Lasse Utter on toiminut myös nuorten maajoukkueen kapteenina ja Erkki Juuri-Oja avoimen luokan kapteenina.
Bridgeolympialaiset: 1984 Seattle: avoin Lasse Utter. 1988 Venetsia: avoin Osmo Kiema, naiset Pirjo Juuri-Oja. 1992 Salsomaggiore: avoin Jouni Juuri-Oja 1996 Rhodos: avoin Jouni Juuri-Oja, Osmo Kiema, Mika Salomaa. 2000 Maastricht: avoin Osmo Kiema.
EM-kilpailut: 1981 Birmingman: naiset Pirjo Juuri-Oja 1983 Wiesbaden: naiset Pirjo Juuri-Oja 1987 Brighton: naiset Pirjo Juuri-Oja 1989 Turku: naiset Pirjo Juuri-Oja 1991 Killarney: avoin Jouni Juuri-Oja, Mika Salomaa, Jorma Valta, Pekka Vihtilä 1993 Menton: avoin Mika Salomaa, Lasse Utter, Jorma Valta, Pekka Vihtilä (npc Erkki Juuri-Oja) 1995 Vilamoura: avoin Osmo Kiema, Mika Salomaa, Lasse Utter, Jorma Valta, Pekka Vihtilä (npc Erkki Juuri-Oja) 1997 Montecatini: avoin: Jouni Juuri-Oja, Osmo Kiema, Mika Salomaa (npc Erkki Juuri-Oja) 1999 Malta: avoin Pekka Vihtilä, Jorma Valta, Osmo Kiema.
EU:n mestaruuskilpailut Suomi ehti osallistua näihin kisoihin, joita oli pelattu jo pitkään, vain kaksi kertaa (nämä mestaruuskilpailuthan lopetettiin toistaiseksi ja ne yhdistyivät EM-kilpailuihin). 1996 Ostende: Lasse Utter, Pekka Vihtilä, Timo Nakkinen, Matti Niemi 1998 Salsomaggiore: Lasse Utter, Pekka Vihtilä, Timo Nakkinen, Matti Niemi
PM-kilpailut: 1980 Norrköping: naiset Pirjo Juuri-Oja. Joukkue voitti PM-hopeaa! Joukkueessa pelasivat Pirjo Juuri-Oja, Tuula Honkavuori, Liisa Matomäki ja Christina Rouvinen (Hertzman) 1984 Helsingör: avoin Lasse Utter. 1986 Sundsvolden: naiset Pirjo Juuri-Oja 1990 Torshavn: naiset Pirjo Juuri-Oja 1994 Vaasa: avoin Henry Laasanen, Mika Salomaa, Pekka Vihtilä (npc Erkki Juuri-Oja) 1996 Faaborg: avoin Mika Salomaa, Jorma Valta, Pekka Vihtilä 1998 Klekken: Osmo Kiema, Lasse Utter, Jouni Juuri-Oja (npc Erkki Juuri-Oja)
EM-nuoret 1986 Budapest: Jouni Juuri-Oja, Osmo Kiema, Mika Salomaa 1988 Plovdiv: Jouni Juuri-Oja, Mika Salomaa, Jorma Valta, Jussi Kantele (Jussi Kantele, palkinto parhaasta tarjoussarjasta) 1990 Neumunster: Jouni Juuri-Oja, Jussi Kantele, Mika Salomaa, Jorma Valta, (npc Lasse Utter) 1992 Pariisi: Jorma Valta, (npc Lasse Utter) 1994 Arnheim: Timo Koivunen, Matti Niemi, (npc Lasse Utter) 1996 Cardiff: Matti Niemi
PM-nuoret 1979 Göteborg: Suomi B Osmo Kiema 1983 Trondheim: Suomi B Jouni Juuri-Oja, Osmo Kiema, Mika Salomaa 1985 Odense: pronssia Suomi A Osmo Kiema, Suomi B Jouni Juuri-Oja, Jussi Kantele, Mika Salomaa. 1987 Akureyri: Suomi A Mika Salomaa, Suomi B Jouni Juuri-Oja 1989 Åkulla: Suomi A Jouni Juuri-Oja, Jussi Kantele, Mika Salomaa, Jorma Valta, Tapio Viren (npc Lasse Utter) 1991 Jyväskylä: Suomi A Jouni Juuri-Oja, Jussi Kantele, Henry Laasanen, Jorma Valta (npc Lasse Utter), Suomi B Marko Jurvanen, Pertti Karppinen (npc Erkki Nuortti) 1993 Karup: Suomi A Jouni Juuri-Oja, Timo Nakkinen, Matti Niemi
IBPA PALKINTO
Ainoa papereista ilmenevän palkinnon, joka Jyväskylään on kansainvälisiltä kentiltä tullut, saivat 1991 Jouni Juuri-Oja ja Jorma Valta EM/nuoret/Zurich: palkinto vuoden parhaasta tarjoussarjasta IBPA (jako on kuvattu SBL:n historiassa sivulla 148).
SIMULTAANIKILPAILUT
Jyväskylän bridgekerho on ollut myös vakituinen Suomessa pelattujen kansainvälisten ja kansallisten simultaanikilpailujen osanottaja. Mukana on oltu Philip Morris Cup, Epson simultaani, Alcatel simultaani sekä Suomi simultaani kilpailuissa alusta saakka.
JYVÄSKYLÄN BK JA SUOMEN BRIDGELIITTO
Jyväskylän bridgekerho liittyi siis heti ensitöikseen Suomen bridgeliiton (SBL) jäseneksi. SBL:n historiassa mainitaan Jyväskylän BK kolme kertaa.
Ensimmäinen oli vuonna 1974, jolloin yleinen keskustelunaihe "takametsissä" oli liiton huono toiminta. Kaiken tiedon saaminen tuotti vaikeuksia eivätkä takametsien miehet tahtoneet saada edes selvää milloin ja missä mestaruuksista otellaan ja montako pelaajaa kisoihin pääsee puhumattakaan siitä mitä lysti maksaa. Tietämättömänä siitä, että asiaa oli jo käsitelty liiton hallituksessa syyskuussa 1974 löivät Jyväskylän ja Lievestuoreen bridgekerhot viisaat päänsä yhteen ja lähettivät liiton vuosikokoukselle kirjeen, missä yhteisen kannanoton ytimenä oli (lainaus SBL:n historiasta):
"Kehitysalueelta katsottuna SBL on huonosti organisoitu lauma ihmisiä, jotka ovat eräitä poikkeuksia lukuunottamatta a) laiskoja, b) huolimattomia, välinpitämättömiä. Erimerkki laiskuudesta: koulutustoiminnan laiminlyönti. Esimerkki huolimattomuudesta: liiton tilastot. Esimerkki välinpitämättömyydestä: retuperällä oleva liiton tiedotustoiminta jäsenkerhoihin. Suomen bridgeliiton toimisto on pettänyt kaikki odotukset. Toimiston pitäisi olla bridgen hermokeskus, josta johtavat vahvat langat jäsenseuroihin. Nykyisin kanslia on kärjistäen sanottuna sekava roskalaatikko, jonka anti ei ole toivotun määräinen eikä laatuinen".
Kannanoton lopussa esitettiin eräitä muutos- ja parannusehdotuksia, mutta loukkaantuneen oloinen SBL:n sihteeri nonsaleerasi helposti nämä valitellen henkilöstöresursseja ja rahoitusta.
Kari Koistinen jatkaa SBL:n historiassa:
"Seurasi hieman hirtehinen jälkinäytös: Lievestuoreen kerhon edustaja Kari Koistinen valittiin vuosikokouksessa SBL:n hallitukseen, jossa hänet istutettiin mittatilaustyönä perustettuun Heinz Guthwertin johtamaan nuorisotyövaliokuntaan. Se kokoontui Fazerin kahvilassa täsmälleen yhden kerran. Turhautunut Koistinen erosi hallituksesta seuraavana vuonna".
Seuraavan kerran on Jyväskylän bridgekerhon nimi luettavissa SBL:n historiassa vuonna 1979: " Marraskuussa 1979 Jyväskylän bridgekerho teki ennakkoluulottoman, uutta sisältävän aloitteen. SBL:n valmisteluvaliokunnalle saapui kirje, jonka tiivistetty sisältö oli: 1) Vuosi 1980 nimetään Suomessa bridgen teemavuodeksi, 2) Vuoden aikana jaetaan bridgestä ja sen pelaamismahdollisuuksista Suomessa tehostetusti tietoa, 3) Jokaisessa maan kerhossa järjestetään vuoden aikana kaksi kurssia, toinen kevättalvella ja toinen syksyllä, 4) SBL:lle palkataan teemavuodeksi kouluttaja, joka organisoi kurssitoiminnan ja toimii itsekin kurssin vetäjien "piiskurina", 5) Jäsentavoitteeksi liitolle asetetaan 10000 henkeä: tämä olisi saavutettavissa jatkuvalla kurssitoiminnalla, 6) Bridgekerho olisi saatava perustetuksi Suomessa jokaiseen vähintään 20 000 asukkaan keskukseen.
Tässäpä liitolle haaste, jatkaa Kari Koistinen. Uusien ja rohkeitten visioitten toteuttajiksi oli vain löydettävä energiset ja aktiiviset henkilöt. Valmisteluvaliokunta nimesi teemavuoden suunnittelua varten työryhmän, jonka puheenjohtajaksi tuli Jyväskylän Erkki Juuri-Oja.
Hallituksen kokoukseen 19.4.80 työryhmä oli kehitellyt ajatusta eteenpäin. Teemavuodeksi vahvistettiin aika Hangon viikosta 1980 Hangon viikkoon 1981. Teemavuoden pääorganisaattoriksi ja vetäjäksi määrättiin toiminnanjohtaja Ilkka Korhonen, jonka SBL oli palkannut juuri tällaisia tehtäviä varten. Monien mutkien kautta koko teemavuosi kuitenkin lässähti kokoon ja romuttui lopullisesti kun Ilkka Korhonen lähetti eroanomuksensa SBL:lle. Teemavuotta yritettiin vielä tekohengittää Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen projekteilla, mutta ainoa mitä lopulta saatiin aikaan oli kerhon perustaminen Seinäjoella.
Kolmas episodi koski Pääsiäisbridgeä. Eräs liiton aktiivijäsen pani alulle myllytyksen millä oikeudella Jyväskylä oikein monipäiväisiä MP-kisojaan järjestää. Episodi oli käsittämätön, sillä kilpailu oli joka vuosi säntillisesti anottu liitolta. Oli nurina toisaalta aiheellistakin, sillä liitolta puuttuivat siihen aikaan ohjeet ja ennakkotapaukset tällaisista monipäiväisistä kisoista ja maan jokaisella kerholla oli oikeus vain kahteen MP-päivään.
Seuraavan kerran lähestyttiin liittoa JBK:n pöytäkirjojen mukaan vuonna 1991. Tieto ei taaskaan kulkenut ja niinpä JBK lähetti SBL:lle kirjeen, missä pyydettiin liiton hallituksen ja valiokuntien kokouspöytäkirjoja lähetettäväksi Jyväskylän kerholle ja luvattiin maksaa kulut. Mitään ei kuulunut, pöytäkirjoja ei kerholle tullut, eikä tule vielä tänä päivänäkään, vaikka eletään vuotta 2000 ja Internet-aikaa...
"On hämmentävää toimia yhteisössä, jonka tiedonkulku jäsenistöönsä päin on näin vanhanaikaista ja salaseuramaista",
kirjoitti silloinen JBK:n puheenjohtaja Pirjo Juuri-Oja. Jyväskyläläisistä tuntui, että SBL:n johtokunta tekee hienoja päätöksiä, joita kukaan ei anna kentälle tiedoksi eikä kukaan pane toimeen.
Vaikka edustajiamme on ollut liiton hallituksessa vuosikaudet, on toiminta liitossa ollut vaikeaa: SBL:n hallituksen kokouksia pidettiin takavuosina arki-iltoina Helsingissä ja takametsistä osallistuminen vaati enemmän kuin intoa. Nykyisin kokouksia onkin pyritty pitämään MP-kilpailujen yhteydessä.
Pitkään askarrutti jyväskyläläisiä miten suhtaudutaan Helsingin Bridge Areenaan. Liiton puheenjohtaja sai käyttää kaikki kaunopuheisuutensa, jotta jyväskyläläiset hankkeen hyväksyivät, mutta lopulta merkitsi JBK osakkaita 1000 markalla, Bridge Plus 500 markalla ja pelaajat kukin varojensa mukaan yksityshenkilöinä. Areena syntyi 1997.
Jyväskylä on yrittänyt aina hoitaa velvoitteensa liittoon päin säntillisesti, mutta kyllä huomautettavaakin on riittänyt. Onneksi pitkäaikaiset orjapiiskurit Anja Korpiranta ja Armi Koistinen ovat pitäneet sihteerit ja rahastonhoitajat kurissa ja nuhteessa.
JYVÄSKYLÄ-LIIGA
Jyväskylä-liigaa on pelattu yhtäjaksoisesti 1993 alkaen. Alkuaikoina joukkueet sai muodostaa vapaasti, mutta 1998 lähtien päätettiin, että samassa joukkueessa ei saa pelata kuin yksi suurmestari. Tämä lisäsi intoa kisaan tuntuvasti, muuten voittajasta ei olisi ollut epätietoisuutta kun kerhon suurmestarit olisivat lyöttäytyneet samaan joukkueeseen.
BRIDGEKURSSIT:
Lähes jokaisen toimintasuunnitelman ensimmäisenä kohtana on ollut kurssitoiminta. Kurssit ovat onnistuneet vaihtelevasti. Parhaalle kurssille tuli aikoinaan yli 40 osanottajaa ja kun kouluttajaksi oli saatu oikein ammattiopettaja, piti kaiken olla hienosti. Mutta ei. Opettaja luennoi kurssilaiset jo ensimmäisenä iltana oikein perusteellisesti - seuraavana iltana oli kurssilaisia enää kourallinen. Etenkin vuosi 1989 tuotti paljon uusia pelaajia ja harrastus levisi Kortepohjan ylioppilaskylään. En edes yritä luetella kurssien vetäjiä, heitä on ollut paljon.
NAAPURIBRIDGEKERHOT:
Jyväskylän bridgekerhon pitkäaikaisin naapuri ja yhteistyökumppani oli Rautpohjan bridgekerho, joka toimi Valmetin tuella ja pelasi vanhassa puurakennuksessa valimon takana. Jyväskylässä oli siis kaksi peli-iltaa 60-80-luvuilla. Rautpohjan kerhoa vetivät Jaakko Näremäki ja Pentti Nupponen ja muita kantavia voimia olivat Jorma Nykänen ja Erkki Ek. Rautpohjassa meno yltyi joskus melkoiseksi ja myös pelin värikkyys oli aivan eri luokkaa kuin "kaupungin kerhossa". Rautpohjan kerho lopetti toimintansa 1984 - kaikki mitä kerho oli vuosien saatossa kerännyt syötiin ja juotiin.
Rautpohjassa syntyi myös jyväskyläläispelaajien legendaarisiksi kokemat sanat "Hannumatin välikorkeat" - enhän minä muuten olisi tarjonnut, mutta kun minulla oli noita välikorkeita...
Toinen vanha yhteistyökumppani oli 1971 uudelleen pelaamisen aloittaneen Kari Koistisen perustama perhekerho Centrobridge Lievestuoreella. Myös siellä vierailtiin ahkerasti. Energialaitoksella toimi jonkin aikaa Pirjo Juuri-Ojan ja Timo Lehtosen vetämä kerho - ja siellä on myös tehty historiaa: Jyväskylässä oli Valmetin kursseilla mukana kiinalaisia paperikonemiehiä. Erkki Juuri-Oja kävi tekemässä heistä työnsä puolesta juttua Kymmenen Uutisiin ja kysyi onko paikalla bridgeä pelaavia kiinalaisia. Viisi kättä nousi ja niin koko porukka kutsuttiin Energialaitokselle peli-iltaan. Mitään yhteistä kieltä ei ollut, tulkki tosin oli mukana mutta ei hän pelejä joutanut suomentamaan. Niin sitä sitten pelattiin kiinalaisten kanssa, osa jopa partnereina.
Kortepohjan ylioppilaskylään syntyi 1980-luvun lopulla bridgekerho, jolle Jyväskylän bridgekerho luovutti kortit, brikat ja tarjouslaatikot. Pelaavia opiskelijoita oli kerhossa parhaimmillaan 20. Kortepohjassa järjestettiin yhden kerran myös 24 tuntia kestänyt bridgemaraton, jossa oli mukana pelaajia 6 pöytää. Kerho kuoli kun opiskelijat lähtivät muualle jatkamaan opintojaan.
Vuonna 1996 perustettiin Jyväskylään jälleen uusi bridgekerho Bridge Plus r.y. Sen tarkoituksena on edistää erityisesti juniorien ja seniorien toimintaa sekä tukea maajoukkueita hoitaa ulkomaansuhteita. Plussalla ei ole omaa pelitoimintaa. Tämä kerho on järjestänyt useita ulkomaille suuntautuneita bridgematkoja, tukenut maajoukkueita sekä järjestänyt Pääsiäisbridgen yhdessä JBK:n kanssa vuosina 1998 ja 1999.
VIERAILUT:
Alusta asti on Jyväskylän bridgekerho harjoittanut vierailutoimintaa maan muihin bridgekerhoihin ja ollut myös vierailujen vastaanottajana. Alussa oli kanssakäynti vilkkainta Varkauden kanssa. Vuosina 1953-1960 pelattiin kerho-otteluja, joissa oli kaksikin kiertopalkintoa (lisää 25-vuotishistoriikissa).
Ystävyystoimintaa oli myös Tikkakosken, Mäntän, Lievestuoreen ja Pyhäsalmen kanssa. Mäntässä vierailu oli usein mitoitettu niin, että päästiin syömään hirvipaistia Klubille.
Lievestuoreella oli kerhon vetäjänä aluksi Ara Haarla. Jyväskyläläiset kävivät opettamassa alkeet ja taittelivat paperista brikat ja vetivät päästään pöytäkortit. Tämä kerho sammui ja 1971 tuli kuvaan Kari Koistisen vetämä Centrobridge. Tämäkin kerho sammui vuonna 1975 ja luovutti omaisuutensa "toistaiseksi" JBK:lle.
Oma lukunsa vierailutoiminnassa on Tampereen bridgekerho ja Ilkka Korhosen siellä järjestämät "kalkkunakisat" pikkujouluaikaan. Kyseessä oli kutsukilpailu, johon Jyväskylästä kutsuttiin vuosittain neljä pelaajaa. Palkintoina oli kalkkunoita, kanoja, kananmunia ja vihinviimeisenä viiriäisen pikkuriikkisiä munia. Kyseessä oli henkilökohtainen kilpailu, jonka "piikkimiehet" pääsivät kisan puolivälissä kalkkuna-aterialle ja saivat tältä ajalta 60% tulosta. Kisa oli varsin "kostea" ja niinpä kuski Jyväskylässä valittiin aina huolella - tehtäviin kuului nimittäin noudattaa kyytiläisten mielihaluja takaisintulomatkalla. Usein pysähdyttiin ensimmäisen kerran jo Tampereen laitakaupungilla, seuraavaksi Jämsässä ja sinne piti ehtiä ennen sikäläistä valomerkkiä ja Jämsästä taas Jyväskylään ennen valomerkkiä...
Vierailutoiminnan takavuosien suursaavutus oli vuonna 1970 Bridgekerho Smedenin vierailu Eskilstunasta 17 jäsenen voimin. Ystävyysottelun voitti Erkki Ek- Jorma Nykänen. Seuraavana päivänä pelattiin Laajavuoressa kansainvälinen MP-kilpailu - tästä sai alkunsa Jyväskylän Pääsiäisbridge.
Eskilstunaan tehtiin Jyväskylästä useita matkoja, muun muassa 1971, jolloin Eskilstuna oli Ruotsissa Vuoden kaupunki "Årets stad". Muita mitaleja ei Jyväskylään tullut, mutta kaikki saivat Eskilstuna-mitalin...
Ensimmäinen voitto Eskilstunasta tuli kaupunkiottelussa Jyväskylälle 1980, jolloin "tilanne tuopissa oli 1-3", lukee pöytäkirjoissa.
Erityisesti kunnostautui ruotsalaisista Jyväskylän-kävijöinä Bo Sigran joukkue, jossa pelasivat "Bossen" lisäksi Jan Roos sekä Tommy ja Torkel Pettersson. Tällä joukkueella Eskilstuna kilvoitteli useissa Pääsiäiskilpailuissamme.
Jyväskylästä käytiin Eskilstunassa useita kertoja, useimmiten pikkuautoilla, mutta kerran peräti linja-autolla vuosina 1981-1983.
Varsovassa ovat jyväskyläläiset vierailleet 1980-luvun alusta lähtien. Pelaajavaihto Varsovan kanssa sai alkunsa Suomen bridgeliitossa joka aluksi osoitti puolalaispelaajat Hämeenlinnaan. Kun rahaa toimintaan ei ollut ja kun Jyväskylä Jyväshovin sponsoroimana pystyi osoittamaan vastavierailijoille ilmaisen majoituksen ja SBL maksoi päivärahat, ohjattiin vieraat useiden vuosien ajan Jyväskylään.
Vastavierailut Varsovaan olivat suurta juhlaa, ensimmäistä kertaa suomalaiset pelaajat olivat valtion tukemia urheilijoita, saimme ilmaisen majoituksen ja päivärahat. Monet Jyväskylän pelaajat ovat käyneet Varsovassa lukuisia kertoja, ahkerin kävijä on ollut Pirjo Juuri-Oja 15 kertaa.
Kokemukset Varsovan-vierailuilta ovat olleet ikimuistoisia: mm vuonna 1980 koottiin kaikki hotellimme asiakkaat tiedotustilaisuuteen, jossa ilmoitettiin, että jos Lech Walesaa ja Solidarnosk-järjestöä ei saada kuriin niin rajat suljetaan huomenna. Suomalaiset olisivat mielellään jääneet vielä muutamaksi viikoksi...
Matka pelipaikalta hotelliin yöllä oli Varsovassa myös usein ns. kiven alla kun takseja ei tahtonut saada. Mutta "pikkunameilla" asia järjestyi: huippu oli kun kerran ostimme 10 dollarilla venäläispelaajien bussin ja punaliput liehuen viiletimme Varsovan yössä yhdessä virolaisten pelaajien kanssa - venäläiset odottivat pelipaikalla kunnes meidät oli kyyditty...
Varsovassa syntyivät myös muut yhteydet, joita Jyväskylällä on kansainvälisesti ollut. Esimerkkinä siitä, miten yksinkertaisesti suhteet syntyvät oli Bulgarian Stojo Daraktchiev, joka eräillä kutsuilla ystävystyi Erkki Juuri-Ojan kanssa. Stojo ei puhunut sanaakaan vieraita kieliä, mutta oli erittäin etevä puhumaan käsillään. Niinpä illan ja yön kähmyssä sovittiin, että Erkki lopettaa tupakanpolton ja Stojo opettelee englannin kielen seuraavaan tapaamiseen mennessä. Näin tehtiin. Stojo toteutti lupauksensa todella perusteellisesti. Hän lopetti työnteon vuodeksi ja meni englanninkieliseen kouluun. Myös Eki oli vuoden polttamatta.
Italiaan syntyivät suhteet myös mutkattomasti: ulkomaalaisten lounaalla Varsovassa oli pöytänaapurinamme italialaisia, mutta he kun ovat aina vähän omissa oloissaan, ei kanssakäymistä oikein tahtonut syntyä - kunnes Pirjo Juuri-Ojalta sattui puuttumaan suolaa...ja suolakuppi oli Italian päässä pöytää. Ongelma oli miten sitä pyydetään kun ei osaa italiaa. Pirjo hihkaisi toiseen päähän: "Bambino bello, may I have salt". Koko Italia räjähti nauramaan ja seurauksena oli italialaisten vierailu Jyväskylän Pääsiäisbridgeen seuraavana vuonna sekä vastavierailu Venetsiaan seuraavana vuonna. Italian joukkueessa oli mukana mm. Herra nimeltä Gianarrigo Rona, joka on nykyisin Euroopan Bridgeliiton presidentti.
Pelimatkoja on tehty myös Viroon, Ukrainaan, Latviaan, Liettuaan ja Unkariin, Kanarian saarille (Las Palmas ja Teneriffa) sekä Brasiliaan. Lähes kaikista näistä maista on pelaajia ollut myös Pääsiäisbridgessä.
Virossa vierailtiin jo 1970-luvulla, jolloin bridge oli ns. kiellettyjen urheilulajien listalla silloisessa Neuvostoliitossa. Pelipaikkana oli alussa hotelli Pirita, jossa kaikki ikkunaverhot olivat tiukasti suljettuina pelien ajan. Peeter Londin lisäksi Viron bridgen silloisia johtohahmoja oli kauppaministeri Toomas Teräs, joka toimi vuosikaudet myös Viru-hotellin johtajana.
Nykyisin suurinta pelaajavaihto on Viron kanssa. Viron bridgen sielut ovat Peeter Lond ja Kalle Pedak ja viimeksi tänä vuonna oli Tallinnan bridgeturnauksessa kymmeniä suomalaispelaajia ja Jyväskylän Pääsiäisbridgessä peräti 36 virolaispelaajaa.
KÄSINLASKENNASTA INTERNET-AIKAAN
Aina 1970-luvulle asti pelattiin bridgeä "huutamalla". Tarjouslaatikot tulivat Suomeen 1970 ja ne hankittiin heti myös Jyväskylään.
Tuloslaskenta hoidetaan kerhotasolla vieläkin pääasiassa käsin, mutta tietokoneaika Suomen bridgessä alkoi jo 1976. Jyväskylän kerhossa teki Pertti Karppinen omia kokeilujaan tuloslaskentaohjelman kehittämiseksi, mutta työ jäi harmittavasti kesken. Ensimmäinen oma tietokoneohjelma Jyväskylälle hankittiin vasta 1996 Kasimir Koistiselta Imp across the field-tulosten laskemiseksi.
Internet-aikaan siirtyi Jyväskylä 1998. Sivuja kehitti aluksi Pertti Karppinen, mutta vasta kun kerho sai oman www-osoitteen: co.jyu.fi/bridge ja sen ylläpitäjäksi ryhtyi Tero Koivu, alkoi sivujen kehitys ja esimerkiksi Teron bridgelinkit ovat nykyisin Suomen parhaat. Paljon on työtä kuitenkin vielä edessä.
TAKAMAIDEN SLAMMIPERHEET
Näin upealla nimellä kutsutaan SBL.n historiassa perheitä, joiden lapsukaiset sittemmin nousivat suurmenestykseen Jyväskylästä. Perheillä tarkoitetaan Koistisia, Juuri-Ojia, Salomaita ja Kiemoja. Vaikka Kalervo ja Kauko Koistinen, Jouni Juuri- Oja, Mika Salomaa ja Osmo Kiema ovatkin itse kannuksensa ansainneet, saavat hevosurheilun tapaan ainakin jonkinlaisen "kasvattajapalkinnon" Armi ja Kari Koistinen, Pirjo ja Erkki Juuri-Oja, Sinikka ja Kai Salomaa sekä Kauko Kiema. Oman bridgejoukkueen saavat Koististen lisäksi aikaan myös Juuri-Ojat, sillä Jounin lisäksi on pelannut ja jopa MP-kilpailuihin muutaman kerran osallistunut Heikki Juuri-Oja. Kieman perheestäkin pelasi Ari jonkin aikaa.
JUNIORIEN MEKKA
Jyväskylä oli 80- ja 90-luvuilla Suomen junioribridgen mekka. Lasse Utter veti koko maan junioritoimintaa ja Jyväskylä kävi noukkimassa rusinat pullasta mitalien muodossa.
Kun Koistisen veljesten ikäluokka muuttui "sediksi", pääsi Osku "junioriksi" ja Jouni, Mika ja Joppe nimitettiin "bambinoiksi". Tämäkös nuoria leijonia ärsytti.
PÄÄSIÄISBRIDGE
Jyväskylän Pääsiäisbridge perustettiin Jorma Luoma-ahon ideasta vuonna 1971. Edellisessä historiikissa mainitsen, että idean takana oli myös Jyväshovin silloinen johtaja Pentti Barck, mutta tämä tieto on perätön. Jorma Luoma-aho vahvistaa, että idea oli yksin hänen ja se oli selkeä: Pääsiäinen on erinomainen aika pelata, kaikilla on kalenteri tyhjänä.
Ensimmäiseksi kerhon naisväki vähän vastusteli ja epäili pidetäänkö Pääsiäisbridgeä jumalanpilkkana, mutta Jorkin idea: "korkeatasoinen kansainvälinen kilpailu Suomeen ja Jyväskylään" löi itsensä heti läpi. Taustalla oli vielä Eskilstunan kanssa harjoitettu pelaajavaihto ja näin saatiin oiva kilpailu mihin kutsua ruotsalaisvieraat.
Pääsiäisbridgen historiaa en ryhdy tähän kirjoittamaan. Käsittelen kilpailua kuitenkin hieman laajemmin sen vuoksi, että sen merkitys Jyväskylän pelaajien nousulle kohti maan huippua on ollut ratkaiseva merkitys.
Juuri kansainvälisyydestä ja etenkin täällä vierailleista huipputason puolalaisista pelaajista Jyväskylän nuoret leijonat imivät innostuksensa. Kilpailuissa oli parhaina vuosina osanottajia 11 maasta lähes 70 pöytää. Käytössä oli peräti kaksi ravintolasalia: Jyväshovi ja Alexandra, mutta tavoitteena ollutta 100 pöytää ei ole vielä saavutettu.
Osanottajalista vilisee Euroopanmestareita ja Euroopan huippupelaajia, mutta kaikki eivät tätä ymmärtäneet. Mitä lie olleet mutiaisia, joihin rahat syydetään, oli kerhossa vankka mielipide.
Ensimmäinen Pääsiäisbridge pelattiin vuonna 1970 Laajavuoressa, sen jälkeen 1971-1990 Jyväshovissa. 1991 oli pelipaikkana Jyväskylän Messukeskus, 1992 Alba + Vilhelmiina, jossa myös 1993. Tämän jälkeen joutuivat Pääsiäisen järjestäjät ongelmiin: pelipaikkojen hinnat kohosivat pilviin ja 1994-1995 ajauduttiin Työväentalon A-salille, joka oli onneton ratkaisu ja vähällä tappaa koko Pääsiäisbridgen. Juhlakilpailu 2000 (Pääsiäisbridge 30 vuotta) sekä sitä edeltävä kisa saatiin jälleen pelata Jyväshovissa.
Pääsiäinen ollut koko historiansa ajan taistelua tuulimyllyjä vastaan.
Jatkuvaa taistelua on käyty MP-oikeuksien lisäksi pelimaksuista, mestaripisteiden kansainvälisyyskorotuksista, palkinnoista, ulkomaalaisten vieraiden "liiton osuuksista" ja päivärahoista. Vasta puheenjohtaja Olli Manni havaitsi, että lypsävää lehmää ei kannata tappaa eikä sen jälkeen ole tarvinnut SBL:n kanssa taistella.
Vuosi 1986 oli Pääsiäisbridgessä tappiovuosi. Johtokunta yritti "liikesalaisuuteen" vedoten salailla tulosta vaikka kerho toimi jo vekselivedolla. Kärhämä johti kerhon ylimääräisen vuosikokoukseen, jossa johtokunta sai luottamuslauseen äänin 11-7.
Kärhämästä seurasi kuitenkin jotain hyvääkin: kerho päätettiin rekisteröidä, jotta saataisiin vastuukysymykset selviksi. Rekisteröimättömässä yhdistyksessä kun vastuussa ovat kaikki yhdistyksen jäsenet henkilökohtaisesti, rekisteröidyssä on vastuukysymykset tarkoin määritelty.
Vuosi 1989 oli ehkä suurin menestys Pääsiäisbridgelle: illanvietto napakymppeineen (Napakymppi Bridge Show, vetäjänä Jorma Pulkkinen), arvottuine palkintomatkoineen Puolaan ja tanssiaisineen. Jyväskylän kaupunginteatterin ryhmä esitti juhlassa otteita musikalista Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen. Muitakin nykyään kuuluisia juontajia on Pääsiäisen illanvietoissa vieraillut, mm Simo Rantalainen, joka juonsi Laatikkoleikin.
Vuonna 1989 ilmestyi Pääsiäisbridgessä ensimmäistä kertaa myös Bulletiini, tekijänä Kasimir Koistinen.
GP-PARI/PÄÄSIÄISBRIDGE
2000 Lasse Utter - Jouni Juuri-Oja 1999 Christina Hertzman - Cid Holm 1998 Jarmo Laakso - Arvo Priimägi 1997 Jorma Valta - Jukka Mattila 1996 Harri Paukkunen - Pekka Söderlin 1995 Susanne Bäckström - Jari Bäckström 1994 Christina Herzman - Cid Holm 1993 Maija Romanovska - Vladimir Gonza (LAT) 1992 Vassili Levenko - Tiit Lanamäe (EST )
JYVÄSHOVI CUP/PÄÄSIÄISBRIDGE
1991 Mika Salomaa - Jorma Valta 1990 Mikail Rozenblum - Dmitri Zlotov (SU) 1989 Arthur Rutkowski - Slawomir Zavislak (POL) 1988 Petri Ukkonen - Pekka Viitasalo 1987 Andrzej Jaszczak - Tadeus Skalski(POL) 1986 Pyttsi Flodqvist - Alpo Järvinen 1985 Andrzej Berezecki - Wojciech Kulesza 1984 Andrzej Berezecki - Roman Krzemien 1983 Alpo Järvinen - Pekka Uskali 1982 Johannes Hulgård - Steen Schou (DK) 1981 Einar Pyk - Pontus Svinhufvud 1980 Tuula Keso - Jouko Renqvist 1979 A. Kowalski - J. Russyan (POL) 1978 Pirjo Juuri-Oja - Erkki Juuri-Oja 1977 Tuula Honkavuori - Raimo Honkavuori 1976 Pentti Immonen - Pekka Uskali 1975 Jarkko Lääperi - Toivo Tikkanen 1974 Ansa Sundström - Björn Sundström 1973 Olli Puurtinen - Kaj Sundsten 1972 O. Syrjälä - Helmer Forsblom 1971 E. Korpimäki - Jorma Luoma-aho
VÄÄRINKÄYTÖKSET
Kari Koistinen kirjoittaa SBL:n historiassa osuvasti, että liiton menestyksellisen historian
"gobeliinien kimalluksessa on myös tummia sävyjä ja olisi älyllisesti epärehellistä niistä vaieta".
Tummia sävyjä on ollut myös JBK:n historiassa. Muutamaan kertaan ovat omat ja kerhon taskut menneet sekaisin linjalla rahastonhoitaja/pelinjohtaja, mutta aina on asiat taas jotenkin kunnialliselle tasolle saatettu.
Kaksi kertaa on kerholla ollut myös ns. "iloinen yllätys" kun pankista on tullut tieto, että täällä on kerholla tili, jolla on rahaa niin ja niin paljon.
Ehkä nämä sanat ovat tarpeen myös jälkipolville: viskaalit valvokaa, mitä tahansa saattaa tapahtua - niin kuin tapahtui sitten kerhollemme vuonna 1996. Silloin havaittiin, että jo usean vuoden ajan on rahoja otettu omaan taskuun ja sinne ne ovat myös unohtuneet. Kavallukset johtivat ylimääräiseen tilintarkastukseen ja ylimääräiseen vuosikokoukseen. Syylliset ovat nyttemmin rahat palauttaneet ja joka menneitä muistelee, sitä tikulla silmään, mutta gobeliinien kimalluksen rinnalla on tämäkin historian osana mainittava.
JYVÄSKYLÄN BRIDGEKERHO r.y. 1950-2000
VUOSI PUHEENJOHTAJA SIHTEERI
1950 Allan Litma Veli Määttänen 1951 Allan Litma Tauno Lahti 1952 Raimo Öberg Paul Holmqvist 1953 Raimo Öberg Paul Holmqvist 1954 Raimo Öberg/Tauno Lahti Paul Holmqvist 1955 Tauno Lahti Paul Holmqvist 1956 Artturi Syvänoro Paul Holmqvist 1957 Artturi Syvänoro Paul Holmqvist 1958 Arturi Syvänoro Paul Holmqvist 1959 Artturi Syvänoro Paul Holmqvist 1960 Lennart Kihlström Tauno Rönkkö 1961 Lennar Kihlström Tauno Rönkkö 1962 Kauko Laitinen Erik Björk 1963 Kauko Laitinen Erik Björk 1964 Kauko Laitinen Erik Björk 1965 Uolevi Parkkola Olavi Markkula 1966 Matti Jylhä Eino Brami 1967 Matti Jylhä Jaakko Näremäki 1968 Jorma Nykänen Jaakko Näremäki 1969 Jorma Nykänen Jaakko Näremäki Jorma Luoma-aho Jaakko Näremäki 1970 Jorma Luoma-aho Pirjo Juuri-Oja 1971 Tauno Alamaula Orvokki Anttila 1972 Kauko Kiema Pentti Hytönen 1973 Erkki Juuri-Oja Orvokki Anttila 1974 Erkki Juuri-Oja Pentti Hytönen 1975 Teuvo Pitkänen Pentti Hytönen 1976 Teuvo Pitkänen Pentti Hytönen 1977 Teuvo Pitkänen Kai Salomaa 1978 Seppo Blom Erkki Juuri-Oja 1979 Seppo Blom Erkki Juuri-Oja 1980 Seppo Blom Pirjo Juuri-Oja 1981 Pirjo Juuri-Oja Martta Heino 1982 Pirjo Juuri-Oja Martta Heino 1983 Pirjo Juuri-Oja Martta Heino 1984 Pirjo Juuri-Oja MarttaHeino Pirjo Juuri-Oja PenttiRautio 1985 Erkki Nuortti Pentti Rautio 1986 Erkki Nuortti Pentti Rautio 1987 Jouko Leander Erkki Juuri-Oja 1988 Jouko Leander Erkki Juuri-Oja 1989 Jouko Leander Erkki Juuri-Oja 1990 Yrjö Rytty Martta Heino 1991 Pirjo Juuri-Oja Taru Suppula 1992 Taru Suppula Jorma Hirvirinne 1993 Pekka Vihtilä Jorma Hirvirinne 1994 Pekka Vihtilä Erkki Nuortti 1995 Pekka Vihtilä Erkki Nuortti 1996 Lasse Utter Erkki Nuortti 1997 Lasse Utter Erkki Nuortti 1998 Lasse Utter Timo Koivunen 1999 Tero Koivu Timo Koivunen 2000 Tero Koivu Tapio Viren
KAUPUNGIN TUKI
Jyväskylän kaupungilta on tukea saatu sekä bridgen merkeissä tehtyihin ystävyyskaupunkivierailuihin Eskilstunaan että kansainvälisen Jyväskylän Pääsiäisbridgen järjestelyihin. Itse kerho sai ensimmäisen kerran virallista tukea vasta vuoden 1999 liikuntamäärärahoista. Pääsiäisbridgessä on kaupunki tukenut lähinnä coktail-tilaisuuksia ja ulkomaalaisten virallisia lounaita. Vuonna 1988 kaupunki kustansi kilpailukutsujen painatuksen ja postituksen. Viime aikoina kaupunki on osallistunut välillisesti ulkomaalaisten vieraiden majoituskustannuksiin kannustekassan kautta.
KIRJASTO
1980 perustettiin Jyväskylän bridgekerholle bridgekirjasto, jota on kartutettu useiden vuosien ajan. Hoito on ollut kuitenkin vaikeaa. Esimerkiksi 1992 hallitus totesi kirjaston olevan retuperällä ja kirjoja puuttuvan. "lainakirjojen palaamattomuusluettelo" todettiin "synkkäilmeiseksi".
SÖKÖ, KING, NOPPA
Jyväskylän bridgekerhon jäsenet ovat kautta aikojen olleet myös muiden "sivupelien" harrastajia, joskaan itse bridgeillan aikana ei näitä ole pelattu. Vanhimpina aikoina väännettiin varsinkin Maakunnassa bridgetulosten selvittyä sököä. Jonkinlaisia hakoja taisivat olla Martti "Mara" Ahonen ja Kauko "Kake" Kiema, jotka molemmat olivat myös todellisessa elämässä elättäneet itseään toripelaajina markkinoilla.
Valloittavin "seurapeli" oli kuitenkin King. Harrastajat kokoontuivat jo tunteja ennen bridgeä vetämään pari Kingiä ja pelejä jatkettiin usein valomerkkiin asti ja sen jälkeenkin. Vuonna 1987 oli Kingin pelaaminen ennen ja jälkeen peli-iltojen niin voimallista, että se jo suututti muita kerholaisia. Hallitus käsitteli Kingin pelaamista 6.4.1987 ja totesi: " Kingin pelaajat ovat syyllistyneet huonoon käytökseen, huutamiseen ja kiroiluun, johon on kiinnitetty huomiota ja joka on johtanut bridgepelin arvon laskuun. Hallitus antaa Kingin pelaajille huomautuksen näistä asioista ja ilmoittaa, että pelin on vastaisuudessa loputtava 10 minuuttia ennen bridgeillan alkua ja että tuloslaskennan aikana ei saa pelata Kingiä. Lisäksi huutamisen ja kiroilemisen on loputtava välittömästi, muuten on hallitus pakotettu kieltämään koko Kingin pelaamisen Jyväskylän Bridgekerho r.y.:n nimissä varatuissa pelitiloissa."
Myös noppaa, yazzia, on heitetty, mutta hieman vähemmän.
JYVÄSKYLÄN BRIDGELEHTI JA NEWSLETTER.
Jyväskylässä on ilmestynyt myös oma Bridgelehti. Erkki Juuri-Oja julkaisi sitä muutaman numeron. Vuodet eivät ole muistissa. Vuosina 1991 ja 1992 ja 1993 ilmestyi useita Dave Houghtonin Jyväskylä bridgeclub newsletter-monisteita.
KERHOLAISTEN MESTARIPISTEET
Mestaripisteet otettiin Suomen bridgeliitossa käyttöön vuonna 1953.
Vuonna 1975 olivat kerholaisten mestaripisteet valtakunnallisessa tilastossa varsin vaatimattomat, tilanne 31.12.1974:
MESTARIPISTEET 31.12.1974 1) Kari Koistinen 20,89 2) Raimo Thureson 18,66 3) Jorma Luoma-aho 17,75 4) Kari Peitsenheimo 10,99 5) Olavi Markkula 10.56 6) Tauno Rönkkö 9,98 7) Jaakko Näremäki 8,04 8) Seppo Blom 7,65 9) Tauno Alamaula 7,27 10) Armi Koistinen 6,94 11) Uolevi Parkkola 6,75 12) Erkki Juuri-Oja 6,35 13) Kauko Kiema 6,27 14) Jorma Nykänen 5,93 15) Pentti Hytönen 4,20 16) Erkki Ek 4,11 17) Thea Björk 3,31 18) Pekka Ilta 2,24 19) Kalervo Koistinen 2,16 20) Kauko Koistinen 2,09 21) Erik Björk 1,78 22) Tauno Lahti 1,48 23) Pirjo Juuri-Oja 1,18 24) Pentti Nupponen 1,05 25) Matti Jylhä 1,03
Vuonna 2000 näytti lista jo aivan toisenlaiselta. Tämä osoittaa kerholaisten kiertäneen SM-kilpailuja ja MP-kilpailuja ahkerasti. Pisteitä on kertynyt myös ulkomaisista kilpailuista.
Jyväskylän bridgekerhon jäsenillä on 1.7.2000 mestaripisteitä seuraavasti (aakkosjärjestyksessä)
MESTARIPISTEET 1.7.2000 Björk Thea 34,27 Ek Erkki 0,23 Halonen Arto 0,46 Heinonen Pasi 4,59 Hintsanen Mika 2,04 Hirvirinne Jorma 11,21 Husso Viljo 0,49 Hytönen Pentti 19,30 Joukainen Ari 1,82 Jurvanen Marko 24,02 Juuri-Oja Erkki 268,59 Juuri-Oja Jouni 543,03 Juuri-Oja Pirjo 292,39 Kanervo Matti 1,00 Karppinen Pertti 18,48 Kiema Kauko 41,46 Kiema Osmo 1061,88 Klinga Tapani 12,23 Koivu Tero 5,51 Koivunen Timo 27,02 Laaksonen Juha 0,35 Leander Jouko 42,82 Lehtinen Henri 9,15 Lehtonen Timo 93,60 Liljander Anto 79,15 Luhtala Hannu 18,33 Luoma-aho Jorma 34,33 Markkula Olavi 37,85 Melville Tony 1,51 Nakkinen Timo 183,12 Niemi Matti 172,52 Nuortti Erkki 82,39 Nupponen Pentti 10,19 Näremäki Elsa 3,31 Pietiläinen Sirkka 4,64 Pitkänen Teuvo 35,37 Purhonen Harri 54,40 Pölkki Jussi 9,36 Rautio Pentti 2,56 Rytty Yrjö 12,58 Ryytty Tommy 3,40 Salohalme Teemu 3,78 Salomaa Kai 29,64 Salomaa Mika 1041,89 Salomaa Sinikka 30,58 Seppänen Martti 27,33 Suppula Taru 65,91 Suviola Tomi 0,27 Tolonen Veikko 3,02 Tolvanen Hannele 2,17 Tuovinen Olavi 0,58 Utter Lasse 1360,15 Vihtilä Pekka 883,83 Viren Tapio 67,60 Viren Teuvo 2,61 Äyräväinen Mauri 6,82
(Huom: Erkki Ek´in mestaripisteet ovat tilastossa 1.7.2000 virheelliset. Korjaus SBL:n listoille on tekeillä).
JYVÄSKYLÄN BRIDGEKERHO 2000
Hallitus Puheenjohtaja Tero Koivu Yläsudetintie 2 as. 2 41330 Vihtavuori puh. (014) 3100 309 / 040 59 43 412 tero.koivu@poke.fi Varapuheenjohtaja Timo Nakkinen Sihteeri Tapio Viren Rahastonhoitaja Marko Jurvanen Hallituksen jäsenet Pasi Heinonen Tommy Ryytty Teemu Salohalme Pelinjohtaja Lasse Utter
KORTTIPORUKKA
(Sävel: Kun mä kuolen)
Kumma sakki on tää korttiporukka, kumma sakki on tää korttiporukka: Täällä varastetaan, kupataan ja lyödään vaikka pataa, kumma sakki on tää korttiporukka.
Täällä ystävät on vihollisia, täällä syntyy joskus perheriitoja, täällä kiristetään armotta pois köyhän ainut rouva, täällä ystävät on vihollisia.
Täällä vedetään joskus ristiä, täällä pihistetään usein ässiä, täällä leikellään niin kuningas kuin rouva sekä sotamies ja - maataan joskus peli korkea.
Täällä bluffataan niin silmin kirkkahin, täällä istahdetaan joskus puskihin. Täällä monet suuret psykologit vastustajaa arvioivat. Näiltähän ne pisteet tippuvat.
Täällä harvoin kukaan itse erehtyy, onhan partnerissa helppo löytää syy. Ja jos uhrimielin tarjoillaankin, itsekkäät on aivoitukset: Toppi silloin silmiin kangastaa.
Mutta eihän silti olla tosissaan, leikkimielin täällä varmaan otellaan. Kaikki jälkipelit pelataan niin suloisessa sovinnossa - Hölmö, mikset herttaan kääntänyt!
Jos sä nollan kestät mielin iloisin, eikä toppi nouse liiaks´ vinttihin. Jos on silloinkin sun hyvä olla, säteilee kun toisten polla, silloin tiellä oikealla oot.
Mutta nythän meillä joulujuhla on. Raskaat pietipelit joutuu unhohon. Pukin konttiin monta korttipakkaa toivoo tässä pari akkaa, nythän meillä joulujuhla on.
(Laulun tekijät: Anja Kihlström, Thea Björk, Kati Leppäniemi, Tuovi Konttinen)
|